6. sunnuntai loppiaisesta/lopunaikako käsillä?

Uskonkestäväisyys ahdingoissa: Aihe on koskettava hänelle, joka on ahdingossa yhtä hyvin kuin aihe: Jeesus auttaa hädässä, on koskettava sille, joka on hädässä.

Uskon kestävyys ja uskoon kuuluvat ahdistukset ovat klassisia uskon kilvoitukseen liittyviä aiheita. Mutta…kirkkokäsikirjan esittely ei johdakaan kilvoituksen syvämietiskelyyn, vaan ihan konkreettiseen, ulkoapäin tulevaan: lopunajan koettelemuksiin.

”Jeesuksen opetuksen ja apostolien todistuksen mukaan ihmiskuntaa kohtaavat lopunaikoina vaikeat koettelemukset. Niiden ulkoisia tunnusmerkkejä ovat luonnonmullistukset, sodat, levottomuudet ja vainot. Lisäksi kristikuntaa hajottaa voimistuva eksytys.

Kristukseen sitoutuneelle uskovalle ajan synkät merkit ovat kuitenkin kuin synnytystuskia, joita seuraa Jumalan valtakunnan lopullinen voitto. Siksi hän ahdingon aikoinakin säilyttää luottamuksensa Raamatun lupauksiin. Kestävyyttä lopunajan ahdingoissa rukoilemme myös Isä meidän -rukouksen viimeisessä pyynnössä “Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”.

Totta, totta…luonnonmullituksia, levottomuuksia, sotia ja vainoja, niitä on ollut iät ja ajat ja niissä meidän tulisi säilyttää elämän rohkeutemme, levollisuutemme ja luottamuksemme Jumalan johdatukseen. Eksytyksiäkin on ollut, harhoja jos minkälaisia…

Mitä tuosta tekstistä saarnaisi, jos saarnaamaan pantaisiin? Helppohan noita lopunajan merkkejä on nähdä tässä ajassa. Erityisesti luonnonmullistukset ovat viime vuosina lisääntyneet, ilmastonmuutos puhuttaa ja pelottaakin…ahdistaa monia.

Vainoja ei kuitenkaan meidän keskuudessamme…eikä sotia…ei edes levottomuuksia. Haluaisin nähdä merkit oikeassa mittakaavassa, enkä lähteä lietsomaan lopunajan paniikkia.

Moni asia maassamme ja maailmassa on mennyt hyvään suuntaan. Eikö vain arabimaissakin: Tunisiassa, Egyptissä ja muissa. Mukavia, sivistyneitä ihmisiä ne egyptiläiset: muslimit ja kristityt…demokratiaa haetaan – rauhanomaisesti. Toivoa…toivoa, jos siitä näkökulmasta katsomme.

Huomaan saarnanneeni ensi sunnuntain evankeliumista eläkkeellelähtösaarnassani 9.11.2008.
Aihekin oli ihan sama: Uskon kestäväisyys ahdingoissa. Saarnani aloitin seuraavasti:

”Olipa osannut saarnaaja valita hyvän tekstin”. Näin kertoi Kuopion edesmennyt tuomiorovasti seurakuntalaisen sanoneen hänelle jumalanpalveluksen jälkeen.
Piikin tuo saarnasta annettu palaute sisälsi – sillä saarnatekstiä ei juuri voi valita, eikä ainakaan sunnuntain aihetta.

Viitasaaren Seudun toimittaja totesi Seudussa arvionaan, että jotain siitä, miten oli vaikea aihe, mutta että kokemuksella siitä selvittiin….
No saarna on blogissa ihan kokonaisuudessaan. Lähtösaarna 9.11.2008.

Aihetta käsittelevät myös:
Ilmastonmuutos, Jeesuksen paluun merkkinä
Jeesus tulee pian
Tuleeko Jeesus pian?
Jeesus tulee – ei maailmanlloppu

Jätä kommentti

Kommentit tulevat julkisiksi ylläpidon hyväksynnän jälkeen.

*

Bitnami